Eilen tultiin reissusta ja kotona odotti ihanan pehmoinen kirje. Salainen Reipas Pieni Ystävä oli lähettänyt ihanan paketin piristämään miun flunssapäiviä. Paketti oli kaunis muumikuori ja sisällä oli kauniinväristä pehmoista alpakkaa, pitkät 3,5 bambupuikot, sekä kaksi stopparinallea. Ihan minunlainen paketti! Miehen kommentti oli, että noita puikkojahan meillä ei tarpeeksi olekaan, mutta oli hyvä todeta, että "hei, miä en omista yksiäkään pitkiä puikkoja" :) Yleensä tulee neulottua siis pyöröillä, mutta noitakin on kiva kokeilla. IHANA PAKETTI, Kiitos reipas ystäväni!
Reissussa sain valmiiksi itselleni ponchon, ihan perus ketjusilmukoin. Lankana Pirtin Kehräämön villa, kahdessa eri sävyssä, kun ensimmäinen loppui kesken. Onneksi ovat niin saman sävyisiä perusväriltään, ettei värin vaihto häiritse. Kuvassa näkyy värinvaihto selkeämmin kuin päällä ollessa. Kuva on nyt tylsä tasokuva, kun en viitsinyt miestä repiä kirjastaan irti kuvaamaan. Koukkuna toimi 4 bambu.
Olikin kiva virkata tuollainen poncho, pitkästä aikaa. Tuohan on väreiltään samanoloinen kuin äidin "kalaverkko". (Joku tanssipari oli nimennyt kauniisti kalaverkoksi tuon tekeleen, kuulemma siihen jää miehet ihan konkreettisesti koukkuun:)) Malli vaan sopivasti lyhyempänä miulle, ja silmukkamäärät ihan omasta päästä, eikä ohjeesta. Näköjään jo silloin olen suunnitellut itselleni kesäponchoa tuolla mallilla, enkä ole sitä vielä tänäkään päivänä saanut valmiiksi. No nyt tuli tehtyä toinen ketjusilmukkaponcho kuitenkin, ja itselle!
Nyt on puikoilla vaihteeksi revontulihuivi. Tämän päivän otin töistä vapaata, kun olo ei ole niin hyvä, että olisin lähtenyt reiluksi tunniksi seisomaan ja liturgiaa vetämään. Flunssa sai aikaan päänsäryn ja pienen lämmön, joten olo on hiukka hutera. Flunssan vuoksi annoin itselleni luvan syödä muutaman karkin, saa nähdä onko vaikea palata nollatoleranssiin makeisten suhteen ;)
Eilen autossa revontulihuivia neuloessa huomasin, että hämärtyessä autossa joku valo ois kätevä. Itseasiassa olen jo kerran meinannut ostaa omaan autooni sellaisia patterikäyttöisiä, seinään teipillä kiinnitettäviä led- lamppuja, joista toinen auttaisi kartan lukua pimeällä, ja johonkin sivuun sijoitettuna toinen mahdollistaisi pelkääjän paikalla neulomisen, ilman kuskin häikäisyä. Omassa autossa kun miulla ei oo toimivaa "lukulamppua" ollenkaan. Ja miehen autoon, jolla pitemmät matkat nykyisin ajetaan, olis kiva saada neulevalo. En vaan oo saanut aikaiseksi ostaa niitä. Siis SNY:lle vinkki, kun kaikki muut ideat on käytetty, voit lähettää miulle autoon neulelampun :)
Reissussa sain valmiiksi itselleni ponchon, ihan perus ketjusilmukoin. Lankana Pirtin Kehräämön villa, kahdessa eri sävyssä, kun ensimmäinen loppui kesken. Onneksi ovat niin saman sävyisiä perusväriltään, ettei värin vaihto häiritse. Kuvassa näkyy värinvaihto selkeämmin kuin päällä ollessa. Kuva on nyt tylsä tasokuva, kun en viitsinyt miestä repiä kirjastaan irti kuvaamaan. Koukkuna toimi 4 bambu.
Olikin kiva virkata tuollainen poncho, pitkästä aikaa. Tuohan on väreiltään samanoloinen kuin äidin "kalaverkko". (Joku tanssipari oli nimennyt kauniisti kalaverkoksi tuon tekeleen, kuulemma siihen jää miehet ihan konkreettisesti koukkuun:)) Malli vaan sopivasti lyhyempänä miulle, ja silmukkamäärät ihan omasta päästä, eikä ohjeesta. Näköjään jo silloin olen suunnitellut itselleni kesäponchoa tuolla mallilla, enkä ole sitä vielä tänäkään päivänä saanut valmiiksi. No nyt tuli tehtyä toinen ketjusilmukkaponcho kuitenkin, ja itselle!
Nyt on puikoilla vaihteeksi revontulihuivi. Tämän päivän otin töistä vapaata, kun olo ei ole niin hyvä, että olisin lähtenyt reiluksi tunniksi seisomaan ja liturgiaa vetämään. Flunssa sai aikaan päänsäryn ja pienen lämmön, joten olo on hiukka hutera. Flunssan vuoksi annoin itselleni luvan syödä muutaman karkin, saa nähdä onko vaikea palata nollatoleranssiin makeisten suhteen ;)
Eilen autossa revontulihuivia neuloessa huomasin, että hämärtyessä autossa joku valo ois kätevä. Itseasiassa olen jo kerran meinannut ostaa omaan autooni sellaisia patterikäyttöisiä, seinään teipillä kiinnitettäviä led- lamppuja, joista toinen auttaisi kartan lukua pimeällä, ja johonkin sivuun sijoitettuna toinen mahdollistaisi pelkääjän paikalla neulomisen, ilman kuskin häikäisyä. Omassa autossa kun miulla ei oo toimivaa "lukulamppua" ollenkaan. Ja miehen autoon, jolla pitemmät matkat nykyisin ajetaan, olis kiva saada neulevalo. En vaan oo saanut aikaiseksi ostaa niitä. Siis SNY:lle vinkki, kun kaikki muut ideat on käytetty, voit lähettää miulle autoon neulelampun :)
*click*
Kommentit