Täällä on viime aikoina ollut aika hiljaista. Syynä on naputtelu, joka kuuluu kannettavan äärestä ja tuskailu tieteellisen tekstin kanssa. Gradua täällä yritetään vääntää. Toinen syy on lähestyvä joulu. Jotakin on valmistunutkin, mutta ei lahjoja voi täällä esitellä, etteivät ne paljastu. Mustia pölypalleroita on koko 36 neliön asunto täynnä ja nuokin mustat joululahjat tänään aiheuttivat harmaita hiuksia pesukoneesta tullessaan. Virolainen hahtuva huopuu ihan eritavalla kuin suomalainen, siitä tulee karvaisempaa ja se takertuu todella helposti yhteen. Saksien kanssa tänäaamuna irrottelin erinäisten neulottujen kappaleiden sivuja toisistaan, ja olin jo menettämässä toivoni kokonaan. Jotakin niistä silti sai aikaankin. Ainakin niskasäryn, kun venyttelin noita huovutettuja osasia, ja toinen puoli niskasta jumitti aivan totaalisesti.

Ideoita jouluun olisi vielä toteutettavana. Miten jouluun herääkin aina näin myöhään? Tai no aloitin joululahjat ajoissa, mutta en malttanut säästää niitä jouluun saakka vaan lahjoitin niitä omistajilleen pitkin syksyä.

Ihanaa, kun satoi lunta, mieli kirkastui kummasti, kun on valoisampaa. Samalla myös alkaa tekemään mieli joulutorttuja ja glögiä, joita täällä on kyllä jo hiukan maisteltukin.