Sain tänään ihanat salaiset sukkani Saijalta.
En muista mitä toivoin, mutta tekijä luki ajatukseni täysin. Tarkkaan olin määritellyt, että haluaisin pitkät hameen kanssa käytettävät sukat, mutta väri ja muut toiveet olivat niin savolaisen kieroja, että ihmettelin, kuinka sainkin noin oman näköiseni sukat. Muistan laittaneeni toiveisiin raidallisen, kirjoneuleisen, pitsisen yms... Värejäkin oli varmaan kymmenen, kuitenkin toivoin, että värit olisivat hillityt ja sukat sopisi hameen kanssa. Tällaisia en olisi osannut edes kuvitella toivoessani, ovat paljon kivemmat! Huomatkaa muuten kantapää. Toivoinkohan erityistä kantapäätä? En muista sitäkään... Olinpa muuten vaatelias toiveissani... *nolottaa*
Sukat ovat juuri sopivat ja joustin nilkassa ja ylhäällä pitää sukan tukevasti paikallaan. Marjapuuron punainen kuvio harmaan seassa on juuri minun väriseni, ja värit sopivat kaikkiin hameisiini. Lisäksi sukat ovat siistit ja värit niin asialliset, ettei avokin tarvitse hävetä kanssani kaupungilla, vaikka olisi hame päällä. Kuitenkin marjapuuron punainen tuo väriä ja kivaa pilkettä sukkiin. Sukkia oli heti päästävä testaamaan kauppareissulle, ja niiden ansiosta löysin totaalisen unohtuneet kevätkenkäni. Olen näiden kuivien ilmojen aikana miettinyt, että enkö todellakaan omista siistejä tämän sään kenkiä, jotka menisi hameen kanssa, kun hame olisi niin kiva kevätsäällä. Seuraava vaihtoehto on mustat melko avoimet kengät, joissa nyt paleltuisi. No aloin etsiä niitä, koska hame oli päälle saatava ja toinen vaihtoehto olisi ollut kumpparit (tosin ihanat nilkkurinmalliset sellaiset, mutta eivät ehkä sovi hameen kanssa...). Löysinkin kaapin perukoilta mustien kenkien sijaan toiset täysin unohtuneet suht siistit, joskus alekorista löytyneet kengät :)
Saija väitti, että kyseessä on elämänsä ensimmäiset kirjoneulesukat, ja pahoitteli käsialaa. En usko tuota :) sukat olivat niin siistit ja taidokkaasti tehdyt, etten olisi sitä huomannut ellei kortissa olisi lukenut. Malli Novitan sivuilta, yllä näkyy varret selkeämmin, kirjoneule ansaitsi tuon lähikuvan.
Mukana kuoressa oli suklaata (ottaa koville olla avaamatta tuota saman tien, kun paasto estää sitä...), kortti ja tarroja. Lisäksi kirjekuoreen joku tulevaisuuden suuri taiteilija oli piirtänyt minulle terveisiksi onnenlinnun(?!) Ihana!
Kiitos salaiselle sukankutojalleni ja Hannalle järjestelyistä. Tämä oli kiva juttu, tosi jännää ja hauskaa. Olen mukana toistekin, jos näitä järkätään...
*click*
Kommentit