Päätin tänään taas jälleen kerran, että nyt alkaa uusi terveempi elämä. Menetin hermoni itseeni ja saamattomuuteeni ja suuntasin lenkkipolulle sateeseen. Olipahan ainakin happirikas sää. Olin päättänyt lähteä tänä aamuna lenkille (kuten viitenä edellisenäkin aamuna olin päättänyt, mutta lähtemättä jäi joka aamu.) ja kun sateen huomasin, oli se hyvä syy jättää lenkki väliin. Sitten luin Kasilsin blogia, jossa Kati mietti olisiko anorektikko, jos käyttäisi kuntoiluun kaiken ajan, joka menee käsitöihin. Silloin päätin, että hitsi, on tässä otettava itseään niskasta kiinni, ja lähdettävä lenkille sateesta huolimatta. Ai että teki hyvää! Juoksin vajaan 4 km, eihän se paljon ole, mutta hyvä aloittaa taas rauhallisemmin. Tavoitteena olisi juosta loppukesästä neljäsosa maraton, kun täällä on jokin liikuntatapahtuma. Tarkoitus ei ole niinkään laihtua kuin kiinteytyä ja tervehtyä. Nyt alkaa kuntoilukuuri ja karkkipäivä kerran viikossa, ruokailujakin olisi tarkoitus katsastaa. Menen kesätöihin 30 km päähän, suuri suunnitelmani oli polkea pyörällä töihin vaikkapa kerran viikkoon. Jospa tämä auttaisi, kun kerron teille tämän julkisesti, niin on käytävä siellä lenkkeilemässä! Nyt ruispuuron kimppuun!