Pikkumyyn piiperryksiä

27.06.2008 - 15:46

Koska Lumiruusu tökkii, niin tein sukat välityönä SNY:n lähettämästä ruotsalaisesta sukkalangasta. Tuota oli ihanaa neuloa! Neuloin 3,0 puikoilla kaksinkertaista lankaa, jotta sukista tulee kestävämmät ja koska käsialani ohuella näyttää kauhelta. Malli tuo perinteinen pitsisukka. Langan kulutus tasan 80 g.

Huomenna ois ensimmäinen vihkinen ja sunnuntaina ensimmäinen konfirmaatio. On tää vaan jännää ja kivaa tää työnteko!
Kiitokset kaikille vielä onnitteluista, ootte ihania!

EDIT: Puikon koko oli väärä...

Kategoria: Neulomukset 2 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti

Pappisvihkimys 8.6.2008

21.06.2008 - 13:58

Täällä on viime aikoina ollut aika hiljaista. Kesäkuun eka viikko meni ordinaatiokurssilla ja pappisvihkimykseen valmistautuessa ja töihin palattuani lähdinkin melkein saman tien riparille yhdeksäksi vuorokaudeksi. Vauhtia on siis kesän alussa riittänyt. Ordinaatiokurssi on siis vihkimykseen ja papin työhön valmistava kurssi ja meidän porukkamme oli aivan mahtava! Ripariporukkakin oli hyvä, joskin puolet leiristä sairasti, kuka vatsatautia, kuka flunssaa.

Pappisvihkimyksen jälkeisille kahveille oli rajallinen paikkamäärä, joten juhlittiin vihkimystä ja samalla vähän valmistumistakin vain läheisimpien kanssa. Kirkossa tilaisuus oli kaunis ja juhlava ja kahvitilaisuus puolestaan sopivan kotoisa ja rento. Alla olevassa kuvassa on naispapin juhlapukuun kuuluva risti (saimme pukea juhlapuvun jo aamulla, mutta ristin laittaa esille vasta vihkimyksen jälkeen) uusi Raamattuni, jonka hankin itselleni jo pari vuotta sitten, mutta käskin äitiä antamaan sen minulle valmistujaislahjaksi, sekä kukkasia. Päivä oli kaunis ja ikimuistoinen.

Rippileirin aikana koitin saada valmiiksi lumiruusu huivini, mutta olen jossain tehnyt virheen viimeisen mallikerran kohdalla, eikä silmukkamäärä täsmää. Riparilla ei riittänyt keskittymiskyky etsimään neuleesta virhettä, joten suosiolla jätin huivin tekeleen syrjään. Nyt se odottaa tuolla mytyssä, että joku etsisi virheen... ANYONE?!?
Onneksi olin kuitenkin ottanut toiset puikot ja lankaa leirille mukaan ja pääsin siis stolan kimppuun. Stola on se papin vaate, joka tulee alban päälle kaulaan, ja jonka väri vaihtuu kirkkovuoden mukaan. Koska vihreä on yleisin väri, päätin tehdä itselleni vihreän matkastolan. Kirkossa on suositeltavaa käyttää kirkon omia tekstiilejä, jotka sointuvat yhteen alttaritekstiilien kanssa, mutta kotikasteilla jne. oma stola on kätevä. Seuraavana ajattelin vielä valkean tehdä. Päädyin virkattuun ristiin, kun en jaksanut kirjaa hankkia. Stolasta tuli yllättävän käyttökelpoisen oloinen. Niskan kuvio vaan meinaa ruttaantua, mutta toisaalta niskassa se joka tapauksessa hiukan elää liikkeiden mukaan, että ei kai se suora olisi koskaan. Lanka on liukuvärjättyä virolaista villaa, kultaiset yksityiskohdat ovat Novita Goldia. Yhteensä stolaan meni lankaa 66g. (Kuvissa hiukset jäivät näköjään laittamatta, mutta koittakaa kestää...)

Tämä pappi saa lomailla koko juhannuksen, on ne leirivapaat ansaittukin! Sitten ensi viikolla ois vielä muutamalle sairastelijalle lisäopetusta riparin tiimoilta ja viikonloppuna ensimmäinen vihkiminen ja konfirmaatio. Vielä tunnelmointia riparin viimeisen illan kuvalla.

Minä olen ihme, suuri ihme ja kiitän sinua siitä...

Kategoria: ajatelmia, elämää 14 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti

Tiesin, tiesin, tiesin!

28.05.2008 - 19:28

Sain tänään viimeisen SNY:n paketin. Paketti sisälsi kaksi kerää (ruotsinkielistä :) )sukkalankaa ja ruotsalaisen käsityölehden. Salaiseni oli Johanna. Arvasin sen jo jokunen aika sitten, kun Johanna kommentoi alkuun nimimerkillä srpy, ja blogeja selaillessa törmäsin Johannaan, joka oli ollut Srpy:ssä mukana. Mutta eipä se menoa haitannut, oli hauska leikkiä salapoliisia ja katsella, olisiko Johanna miun salaiseni. Kiitos minun ilahduttamisestani, kivoja paketteja sain! Tässä kuva viimeisimmästä.

Kategoria: Postia 0 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti

Ristipitsi?!?

26.05.2008 - 10:04

Hei, tarviisin apua!
Haluaisin löytää jostakin pitsikuvion, jossa olisi keskellä risti. Kuvio saisi olla 10-15 cm korkea ja kymmenisen senttiä leveä. Mieluummin neulottu malli, mutta hätätilassa virkattukin menee. Tuollaista ei varmaan oo ees olemassa, mutta aina saa yrittää.
Tietty, jos jollain viisaammalla on visio tuollaisesta, niin voisi vinkata kuinka sellaisen pitsin voisi itse suunnitella, tai jopa suunnitella miulle sellaisen. Ristin tulisi olla kuviossa pää osassa ja mielellään yhtenäinen, ympärys olisi sitten sitä pitsiä.

Kaikki vinkit ovat tervetulleita.

Kiitos kaikille onnitteluista!
Ihanan moni täällä kuitenkin käy, vaikka välillä mietityttää, että lukeeko kukaan :)

Kategoria: ohjeet 5 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti

TM 20.05.2008

22.05.2008 - 20:34

Uskomatonta, mutta totta. Minä olen teologian maisteri!
Ja vielä viiteen vuoteen opiskellen (tai itseasiassa kolme vuotta läsnäollen).
MAHTAVAA!

Kategoria: ajatelmia, elämää 23 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti

Nyt sitten se tunika

17.05.2008 - 09:09

Kun edellinen kätöstys (lainaten rakasta miestäni... "taasko siulla on uus kätöstys meneillään") muodostui topiksi, piti se tunika sitten kuitenkin saada. Tämä kyseinen yksilö valmistui jo viikko sitten, mutta olevinaan on taas kiirettä pitänyt ja raportointi on jäänyt.

Mutta tässä tunikani. Olen ihan haltioissani tän käyttömukavuudesta ja ulkonäöstä. Minä tykkään, sanokaa muut mitä sanotte :) Malli on oma, tehty ylhäältä alas raglanilla (ai miten niin olen sitä tyyppiä, joka opettelee yhden tekniikan ja soveltaa sitä joka paikkaan. Sattuneesta syystä tekniikka on vielä saumaton!) ja pitsinä on Novitan kesän mallin 57 pitsi. Kauluksessa, hihansuissa ja helmassa on virkattu viuhkoja. Lankana yläosassa on Fiesta (55% puuvillaa, 45% akryylia) ja alaosassa lankavaihdosta saatua Scalaa (26% villaa, 64% puuvillaa, 10% pellavaa). Yläosan langankulutus oli noin 80 g. Yhteispaino 240g. Puikkoina 4,5 bambupyöröt (vaihteeksi). Kuvauspäivä oli synkkä ja sateinen, koittakaa kestää sisällä otetut kuvat.

Ensi viikolla pitäisi sitten hakea maisterin paperit. Gradusta tuli Magna, ja olen melko tyytyväinen! Työ on edelleen mukavaa ja nautin täysillä teönteosta! Tällä hetkellä elämä on ihan kivaa!

Kategoria: Neulomukset 15 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti

Tunikasta kesätoppi

06.05.2008 - 09:13

Kauniista marjapuuron punaisesta langasta piti tulla tunika, mutta työ muotoutuikin topiksi. Kiva se on joka tapauksessa. Tämäö valmistuikin jo huhtikuun puolella, vaikka "raportointiin" hetki vierähti. Malli oli oma, joskin pitsin malli oli Novitan kesä lehdestä. Lankaa kului 3,5 puikoilla 205g. Yläosa on tehty ylhäältä aloitettuna raglanina ja nauhakuja tuli luonnollisesti pitsin mallista. Nauha taitaa olla alunperin miun kastemekkooni ostettua tai lettinauhaksi joskus aikoinaan. Löytyi siis äitin varastoista, joskin sinne jätettiin vielä kastemekkoa varten nauhat odottamaan.

Topille olikin jo käyttöä, kun lämpimät säät yllättivät. Harvoin sitä on polttanut itseään vielä toukokuun auringossa, kuten sunnuntaina pyöräkisoja katsoessa tein. Nyt puikoilla on sitten ihan oikeasti tunika, kun tuosta tulikin toppi :) Vielä lähempi kuva venytetystä pitsistä:

Piispan tapaaminen meni kivasti, lupasi puoltaa vihkimystä miulle. Siitä rohkaistuneena kävin eilen katselemassa ja ostamassa papin vaatteita. Tapasin Helsingin reissulla myös Puuvillaa puikoilla blogin Auran. Olipa kivaa kahvitella yhdessä. Lauantaina pidettiin täällä kotikonnuilla myös neuletapaamista, jossa kahdestaan neulottiin, kun osanottajia oli vähänlaisesti. Kivaa oli silti :)

Kategoria: Neulomukset 13 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti

Loppukatsaus ja pohdintaa

27.04.2008 - 08:43

Otsikko on lainaus graduni viimeisestä otsikosta. Se on ohi nyt. Gradu on palautettu viime maanantaina, ja kypsyyskoe kirjoiteltu perjantaina. Nyt valmistuminen on enää gradun tarkistajista kiinni. Kreikka ja VT:n tuntemus menivät neljännellä ja kymmenennellä yrityksellä vihdoin rimaa hipoen läpi ja miusta on siis oikeesti tulossa maisteri, kunhan gradu vaan menee hyväksytysti läpi.

Uskomatonta, viisi vuotta tässä on noita pakerrettu (tai itseasiassa kolme, koska työt ja armeija veivät kaksi täyttä vuotta) ja jostain nuo opintopisteet on vaan karttunut. Perjantaina istuin viimeisen kerran yleisessä tentissä, ja mietin kuinka kummallista tämä on. Tuntuu, että opiskelujen aikana on vain herännyt havaitsemaan oman pienuutensa ja tietämättömyytensä joka asiassa, mutta kai sieltä joku oppi on päähänkin jäänyt.

Maanantaina aloitin työt. Sain seurakunta-/nuorisopapin viransijaisuuden ja työ on aivan mahtavaa. Jos vuoden tai kahden päästä viihdyn työssäni (tosin tämä sijaisuus on alkuun vajaan vuoden mittainen) puoliksikaan näin hyvin, niin olen tyytyväinen valintaani. Mutta kyllä papin paita voisi auttaa työskentelyä, kun ei joka paikassa luultaisi että olen joku seurakuntanuorista. *huokaus*
Kesällä odottaa pari riparia ja helluntaina ensimmäinen jumalanpalvelusvuoro. Huomenna olisi piispan tapaaminen. PELOTTAA! Ja jos kaikki hyvin menee, tämä tyttö vihitään kesän alussa papiksi.

Jospa nyt ehtisi blogiakin pitää yllä jatkossa paremmin. Toivottavasti kaikki lukijat ei oo jättänyt minuu! On täällä jotakin valmistakin, vihdoin. Tein Lidlin viime keväänä myymästä Colorado langasta hameen. Inhosin tuota jo heti alkuunsa, kun pätkärääkätty lanka vaan näyttää hirveältä. Sitä paitsi sileää neuletta hameen ympäryksen verran oli aika tuskaa neuloa. Sitten päädyin virkkaamaan hameen loppuun. Lopputulos on kyllä yllättävän siedettävä. Vuorikankaaksi ompelin luonnonvalkeaa puuvillaa, jotta hame ei hiosta kesä ja kotikäytössä. Ylhäällä hametta paikallaan pitää kuminauha. Lankaa kului noin 240 g, kokonaispaino vuorin kanssa oli 310g luokkaa ja arvioin kangasta olleen noin 70g.

Muoriskalle lähti palkintopaketti tuossa taannoin ja sisältö oli tällainen:

Olen ihaillut noita Virkkukoukkusen juttuja ja ostin samalla itselleni palkinnoksi graduaherruksesta aivan ihanan minua kuvaavan laukun!

Olin jo helmikuussa katsonut tuon kassin valmiiksi, että kunhan gradu valmistuu, niin sitten. Minä en tunnetusti osaa oikeaa ja vasenta. Muutama viikko sitten olin partiokurssilla, jossa mietittiin reittiä, miten leiripaikalta päästään pois ja todettiin, että ekasta risteyksestä käännytään oikealle. Poislähtiessä käännyin siit "oikealle" ja harhaan ajettuani mietin mikä meni vikaan. Palasin risteyksen kohdalle ja ääneen mietin itsekseni, että miks menin vikaan vaikka käännyin oikealle. Jonkin aikaa meni, ennen kuin hahmotin, että niin, olinkin kääntynyt risteyksestä vasempaan. Eikä tämä ollut ainutlaatuinen tapaus :) kauhulla odotan soveltuvuuskokeiden tuloksia, kun niissä oikeaa ja vasenta pyöriteltiin yhdessä tehtäväpaketissa joka tehtävässä...

Sny muisti miua paketilla viime viikolla. Paketista paljastui kolme kerää Wendyn Supreme puuvillalankaa. Miulla taitaa olla ajatustenlukija sny, kun viime viikon ihastelin työtoverin tunikaa (joka näytti itse neulotulta, vaikka oli kaupasta) ja sain siitä inspiraation omaan tunikaan. Asiaan vaikutti myös se, että uskaltauduin pari viikkoa sitten ostamaan elämäni ensimmäisen tunikamallisen paidan, ja ihastuin siihen valtavasti. Olin siis jo menossa kauppaan Tennessee ostoksille, tosin sillä mielellä, että se on aivan liian raskasta lankaa. Mutta sny pelasti miut lankaostoksilta, luulisi tuon 300g riittävän pikkuhihaiseen tunikaan. KIITOS SNY!

Kuvassa näkyy ihana marjapuuromainen langan väri ja aloitettu tunika.

Tänään olisi partioparaati, kun vietetään partioviikkoa, ja sää tuntuu suosivan, ainakin toistaiseksi. Tämä tyttö lähtee pukemaan partiopaitaa päälle ja voittamaan paraatimaljaa takaisin lippukunnalle!

Kategoria: Neulomukset 16 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti

SUOMI